Suvun historia
Calamnius-sukuseura ry - Släktföreningen Calamnius r.f perustettiin Kokkolassa ja Kalajoella 15. - 16.7.1950. Talonpoika ja nimismies Mikko Matinpojan poika Pekka Mikonpoika tuli Kalajoen kirkkoherraksi, missä virassa kuoli 1647. Hän kirjoitti nimensä Petrus Michaelis ja käytti sukunimeä Arctophilacius. Kalajoella hän omisti Siipola-nimisen maatilan.
Petrus Michaelis oli naimisissa Magdalena Östenintytär Sursillin kanssa. Heillä oli kaksi poikaa, molemmat pappeja: Gabriel Kalajokius, joka kuoli Keminmaan kirkkoherrana 1648 ja Karl Kalling, joka kuoli Kalajoen kappalaisena 1672. Kalajokiuksen pojasta Gabrielista tuli Calamnius, kaikkien nyt elävien Calamniusten esi-isä. Hän kuoli Iin kirkkoherrana 1673.
Karl Kallingin vanhempi poika, Svean hovioikeuden asessori Peter (myöhemmin Pehr), aateloitiin 1698 nimellä Kalling. Tämä sittemmin kreivillinen suku elää Ruotsissa ja USA:ssa. Nuorempi poika, Karl Kaarlenpoika Kalling, Kalajoen kirkkoherra, kuoli 1697. Hänen poikansa Per eli Pietari Kalling, Siipolan isäntä, toimi mm. Kalajoen kirkkoväärtinä. Hänen pojanpoikansa poika Juho Pekka kirjoitti nimensä Siipola. Hän on kaikkien suvun Siipoloiden esi-isä. Hänen nuorempi veljensä Kaarle Kustaa Kalle Juhonpoika Kalling-Rajaniemi on kaikkien suvun Rajaniemien esi-isä. Hän kuoli Kähtävällä 1852.
Arctophilaciuksella ja Magdalena Sursillilla oli myös neljä tytärtä.
Margaretha oli naimisissa Keminmaan kirkkoherrana kuolleen Johan Pictoriuksen kanssa. Margaretan tytär Beata Pictorius nai Erik Tawastin, joka aateloitiin nimellä Tawaststjerna. Tawaststjernan suku elää edelleen Suomessa.
Susannan mies oli Kalajoen kirkkoherra Josef Mathesius. Heillä oli useita lapsia.
Beata nai 1643 kihlakunnantuomari Olof Samuelssonin, Turun hovioikeuden asessorin (1611-1687). Haudattu omaan hautaholviin Turun tuomiokirkossa. Aateloitu 1678 nimellä Wallenstierna. Heidän lapsistaan tytär Christina Wallenstierna nai Erik Falanderin, joka aateloitiin nimellä Tigerstedt. Beatan ja Olof Wallenstiernan jälkeläisistä löytyy mm. Ruotsissa elävä suku Liliencrantz.
Saran mies oli Kalajoen nimismies Olof Laurila, jonka pojat ottivat nimen Lauraeus.
Calamnius-sukuseuran nykyisten sääntöjen mukaan sukuseuran jäseniksi voidaan hyväksyä kaikki Arctophilaciusten jälkeläiset. Calamnius-nimisiä on enää Evijärven ja Suomussalmen sukuhaaroissa. Suomussalmen haarassa suomennettuja Calamniuksia ovat Kiannot (1906-) ja Kalajoet (1930-). Vaasan haaran monennimiset jäsenet ovat 1848 Vaasassa kuolleen kauppias Jacob Calamniuksen jälkeläisiä. Jacobin nuoremman pojan Sixtus Wiktor Calamniuksen Malmberg-syntyiset jälkeläiset Ruotsissa ovat Calamnius-nimisiä. Jacob Calamniuksen isoisän isä oli Iin kirkkoherra Per Gabrielinpoika Calamnius, k. 1722.
(Släkt och Hävd, Nr. 1 1983, kirjoittajan Carl A Kallingin luvalla. Suomennos R-L Kianto.)
